Sellainen tavallinen

Ruotsi vai Suomi -äänestys

  • Ruotsin valtiopäivävaalit 2014
    Ruotsin valtiopäivävaalit 2014
  • Kannatusmittaus Novus/SVT 7.9.2018
    Kannatusmittaus Novus/SVT 7.9.2018
  • Suomen eduskuntavaalit 2015
    Suomen eduskuntavaalit 2015
  • Yle kannatusmittaus elokuu 2018
    Yle kannatusmittaus elokuu 2018

Vertaa Ruotsin valtiopäivävaalien 2014 ja Suomen eduskuntavaalien 2015 lopputuloksien kuvia. Kummassa maassa näkisit suuremman mahdollisuuden vaikuttaa vaalien lopputulokseen, jos et normaalisti äänestäisi? Kommentoi Ruotsi vai Suomi.

Mitä muita kannatusmittauksia Ruotsissa on kuin Novus/SVT, kun kannatusmittaus ei ole yhtä lähellä äänestystulosta kuin verratuna Ylen kannatusmittaukseen. Huomio äänestysaktiivisuuteen.

Tai Ruotsin ja Suomen kannatusmittauksien tuloksissa "vastaamattomat" kerrotaan eri tavalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ruotsissa tekee 7 eri yhtiötä näitä mittauksia.Näistä viisi ruotsidemokraateille alhaisimman tuloksen antaa keskiarvoksi 17%.
Loput kaksi antavat keskiarvoksi 24%.Näissä kahdessa vastaajat on haettu itserekrytöinnin kautta.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Onko jossain mittauksessa vastausprosentti lähenpänä Ruotsin aikaisempien vaalien 85 %:ia?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomessa on huomattavasti suurempi todennäköisyys vaikuttaa, silti mahdollisuus on lähes 0% molemmissa.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Suomessa suurin puolue saa yleensä 1 000 000 ääntä vähemmän kuin nukkuvia äänestäjiä on. Ruotsissa nukkuvia on sentään vähemmän kuin suurimmalla puolueella äänestäjiä.

Näin ajatellen Suomessa on huomattavasti suurempi mahdollisuus vaikuttaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Yhden äänen vaikutus on lähellä nollaa. Se että saadaan monia innostumaan äänestämisestä, niin eri joukkojen äänestysmäärällä sitten on merkitystä. Monikaan tuskin kokee kamalan tiiviisti kuuluvansa äänestämäänsä puolueeseen. En lainkaan ihmettele miksi nukkuvia on niin paljon - on ehkä suurempi ihme ettei heitä ole enempää.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

On kaksi vaihtoehtoa, yksi ääni ratkaisee vaalit tai sillä ei ole merkitystä vaalin tulokselle. Vaikutus ei siis ole lähellä nollaa vaan se voi joko ratkaista vaalit tai olla vaalien tuloksen kannalta täysin merkityksetön. Jos vaalit ratkeavat isommalla kuin yhden äänen erolla, kenenkään äänestyksellä ei ollut merkitystä tuloksen kannalta, koska mikä tahansa yksittäinen ääni voitaisiin ottaa pois tuloksen muuttumatta. Todennäköisyys sille, että vaalien tulos muuttuu yhden äänen vuoksi on hyvin pieni. Siksi äänestämisen hyötysuhde on heikko. Rationaalisen henkilön ei oletettavasti kannata käyttää kovin paljoa aikaa asioihin, joilla ei ole todennäköisesti mitään vaikutusta.

Käyttäjän juliuslaurilehtinen kuva
Julius Lehtinen

Tämä on itseasiassa politiikan tutkimuksessa aiempina aikoina askarruttanut kovastikin. Kysymys, miksi ihmiset äänestävät vaikka puhtaan rationaalisesti ajatellen äänestämisen aiheuttamat kustannukset ovat suurempia kuin sillä todennäköinen saavutettu hyöty on yleensä muotoiltu uudelleen.

Ratkaisuksi löydettiin, että täytyy luopua tiukan positivistisesta mallista ja olettaa, että äänestävät yksilöt saavuttavat äänestämisellään jonkin sorttista henkistä mielihyvää.

Nykyään rationaalisen valinnan äänestysmalliinkin on lisätty kyseinen parametri. Äänestämisen arviointi ja ennustaminen olisi puhtaan tulokselliselta pohjalta suhteellisen mahdotonta, kun yhdenkään rationaalisen ihmisen ei mallin mukaan tulisi äänestää.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #8

Voisiko taustalla olla samanlaisia syitä kuin vaikka lottoamisessa?

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen Vastaus kommenttiin #8

Mitkä ovat äänestämisen aiheuttamia kustannuksia?

Eikö rationaalinen ihminen näe demokratiassa äänestämisen vaikutusta, että vain äänestämällä oma ehdokas voi mennä läpi?

Käyttäjän juliuslaurilehtinen kuva
Julius Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

"Kustannuksiksi" on katsottu pääasiassa ehdokkaan valintaan sekä vaalipaikalle kulkemiseen käytetty aika (jolloin olisit voinut tehdä jotain muuta, kenties tuottavaa toimintaa) sekä mahdolliset rahalliset kulut äänestyspaikalle pääsemisestä.

Se on sellainen jargontermi, ja tarkoittaa tässä yhteydessä muutakin kuin rahallista kustannusta.

Itse kannatan ehdottomasti äänestämistä, kunhan puhun rationaalisen valinnan teorian soveltamisesta äänestämiseen.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

No 2 140 äänellä pääsi jo eduskuntaan vuonna 2015. Sinänsä 1 ääni voi vaikuttaa mielestäni jo paljonkin.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Yksi ääni voi olla hyvin ratkaiseva joskus. Mutta se mahdollisuus että antamasi yksi ääni ratkaisisi juuri yhtään mitään on mitättömän pieni. Harvemmin yhden äänen erolla mennään jatkoon.

Äänestäminen perustuu toivoon ja velvollisuuteen ja ties mihin... mutta kuten todettua, äänestämiseen käytetty aika on tavallaan tuhlausta. Silti itsekin taidan ensi vaaleissa äänestää - ymmärrän tosin erittäin hyvin mikäli monikaan ei halua äänestää. Katson asiaa kuntoilun kannalta. Samalla voi viedä koiratkin lenkille, ja se hassu äänestys kestää onneksi vain vähän aikaa. Turhempiakin asioita on tullut tehtyä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #11

Itse äänestän joka vaaleissa jo sen takia, että paikallinen ennakkoäänestyspiste on usein säästösyistä lakkautusuhan alla ja haluan, että liikuntavaikeuksista kärsiville ja kaikille muillekin säilyy ennakkoäänestysmahdollisuus lähellä.

Jos joutuisin säännöllisesti pettymään ehdokkaisiin, joita äänestän ja vaihtamaan puoluetta joka vaaleissa, varmaan kyllästyisin siihen nopeasti.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen Vastaus kommenttiin #11

Kun kaikki 2 140 äänestäjää olisivat päättäneet jättää äänestämättä, koska yhdellä äänellä ei voi vaikuttaa, olisi kansanedustajan paikka jäänyt saamatta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tämä on melko tarpeetonta mietiskelyä ylipäätään. Äänijakauma ei juurikaan muutu, vaikka äänestysprosentti kasvaisikin.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Mihin tarvitaan sitten vaaleja, kun vaalit voitaisiin järjestää pelkästään Helsingin asukkailta jolloin lopputulos koskisi koko maata?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Helsinki ei ole edustava otos koko maasta. Mutta arvalla voitaisiin valita 10% kansasta, jotka saisivat äänestää, ja tulos olisi hyvin lähellä samaa kuin että kaikki halukkaat käyvät äänestämässä. Laki kuitenkin estää tämän.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen Vastaus kommenttiin #18

Ei sekään ole yhtään edustavampi otos vaan arpaonnea puolueille.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #19

Suurten lukujen laki kertoo, että jo alle kymmenentuhannen otos tuottaa 95% varmuudella alle prosentin virhemarginaalin. Joten 400000 henkilön otos olisi jo hyvin tarkka.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #20

Vaalien tärkein syy on varmaankin oikeuttaa hallintokoneiston oikeus käyttää valtaa. Jos on osallistunut, oma moka, että nilkit on vallassa, jos ei osallistunut, olisi voinut vaikuttaa, muttei viitsinyt. Satunnaisotannalla ei ole samanlaista oikeutusta. Vaalit ovat siis enemmän rituaalista toimintaa kuin yleisen mielipiteen ilmaisua. Valtiolle ei ole mikään ongelma käyttää rahaa vaaleihin vaikka halvempia keinojakin on mielipiteiden selvittämiseen, koska vaalien pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa tietoa.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Eikö kenenkään muun mielestä Suomen demokratiassa ole vikaa, kun äänestämättömiä on enemmän kuin suurimmalla puolueella?

Ruotsissa sentään sosiaalidemokraatit edustivat suurinta osaa äänestäjistä, mutta silti olivat vain vähemmistöhallituksessa.

Suomessa on "enemmistöhallitus" ja edustavat huomattavasti pienempää osaa äänestäjistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset