Sellainen tavallinen

Duunitorin vaalikoneen vastaukseni kootusti, antakaa palautetta

Samat vastaukset Duunitorissa

 

Tee vaalikone Duunitorissa

 

#Duunivaalit

 

Vaalipiiri - Uudenmaan vaalipiiri

 

Nimi - Tuononen Jani

 

Sukupuoli - Mies

 

Oletko istuva kansanedustaja? - En

 

Oletko puolueen ehdokaslistalla sitoutumattomana? - Kyllä

 

Kuvaus:

1 479 477 ei äänestänyt vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Keskusta sai vaalivoiton 626 218 äänellä.

Ei hallitukselle, ei puolueille. Sitoutumaton ehdokas ilman puolueiden jäsenyyttä. www.äänioikeus.fi -sivuston ylläpitäjä.

Annan mahdollisuuden äänestää hallituksen luottamusta vastaan.

Lupaudun äänestämään hallituksen luottamusta vastaan sekä äänestämään jokaista lakiesitystä vastaan.

Jos kannatat jotain lakiesitystä, äänestä ehdokasta, joka kannattaa kannattamaasi lakiesitystä.

Useammalla lakiesitystä vastustavalla ehdokkaalla tarvittaisiin yhteistyötä oikeiston ja vasemmiston kesken.

Kohdistetty 1 479 477 antamattomalle äänelle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

Arvo/nimike - LVI-insinööri

 

Ikä - 29

 

Asuinkunta - Espoo

 

Kotisivu - www.äänioikeus.fi

 

Facebook - Tuononen Jani

 

Twitter - Tuononen Jani

 

LinkedIn - Tuononen Jani

 

1. Palkkatietojen pitäisi olla avoimia työpaikoilla. - Osittain samaa mieltä

Samasta työstä sama palkka.

Tavallaan palkkatiedot ovat jo avoimia, koska henkilön ansio- ja pääomatulot voi selvittää Verohallinnon toimipisteissä.

Oma kuukausipalkka bruttona noin 3 657 euroa.

 

2. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo. - Osittain eri mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan naiset saavat 10 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet, vaikka heillä on sama koulutustausta, sama toimiala ja tehtävä ja he kuuluvat samaan ikäluokkaan.

 

3. Vaikeasti työllistettäville, kuten osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa. - Osittain eri mieltä

Samasta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa.

Osatyökykyisille pyrittävä räätälöimään työtehtävät henkilön soveltuvuuden mukaan tai tarjottava muuntokoulutusta.

Jos työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia, on henkilön työ- ja toimintakyky palautettava ennen työllistämistä.

 

4. Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön. - Osittain eri mieltä

Älytön väite, että työlliselle olisi houkuttelevaa olla työtön.

Työttömyysturvaa ei tulisi alentaa pätkätöistä.

 

5. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä. Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää. - Osittain eri mieltä

 

6. Aktiivimalli on onnistunut uudistus.  Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.- Osittain eri mieltä

Aktiivimalli on vain työttömyysturvan leikkuri.

Kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta täyttää aktiivimallin ehtoja, mikä tekee aktiivimallista epäoikeudenmukaisen.

Työllisyysasteessa aktiivimallin vaikutus työllisyysasteen lisääntymisessä jäi opintorahan leikkauksen varjoon.

Opintorahan leikkauksen jälkeen työllistyi kuukauden aikana jopa 11 000 henkilöä, kun työttömiä väheni 2 000 henkilöä.

 

7. Työttömän pitäisi vastaanottaa työtä, joka ei suoraan vastaa hänen osaamistaan tai koulutustaan. Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin. - Osittain eri mieltä

Vastaanotettavan työn tulisi vastata työttömän koulutusta.

Työttömän koulutustausta tulisi käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi tarjoamalla muuntokoulutusta tarvittaessa.

 

8. Työntekijän on saatava nykyistä vapaammin päättää, missä ja milloin tekee työnsä. Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä. - Osittain samaa mieltä

Työaikalakia on uudistettava etätyön, matka-aikana tehdyn työn tai toimiston ulkopuolella tehtävän työn osalta.

Työtehtävät määrittävät osaltaan kuinka näitä voidaan soveltaa. Työajaksi tulee lukea kaikki työhön kuluva aika, jolloin työntekijä on työnantajan käytettävissä.

 

9. Suomessa pitäisi siirtyä lyhennettyyn työviikkoon (esimerkiksi 6-tuntiseen työpäivään tai nelipäiväiseen työviikkoon), vaikka palkka pienenisi samassa suhteessa, jotta yhä useammalle olisi töitä. - Osittain eri mieltä

Kaikkiin työtehtäviin tai aloille ei löydy tarpeeksi koulutettua työvoimaa jo nyt.

Yleensä työvoimaa on tuskin riittävästi.

 

10. Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista pitäisi lisätä. Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää). - Osittain eri mieltä

Miehillä on käytettävissä 212 tai naisilla 263 päivää tarvittaessa.

Perheillä on oikeus päättää sisäisesti perhevapaistaan.

 

11. Suomessa pitäisi lisätä paikallista sopimista työehtosopimusta laajemmin.Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista. - Osittain eri mieltä

Työehtosopimukset usein mahdollistavat joustavamman ja laajemman paikallisen sopimisen.

 

 

12. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa. - Osittain eri mieltä

Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2018 joulukuussa yli 250 000 työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ja avoimia työpaikkoja noin 40 000 Tilastokeskuksen mukaan.

Vielä ei ole ajankohtaista.

 

13. Jos robottien käyttö lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, Suomeen tarvitaan erillinen robottivero. - Osittain eri mieltä

Ei mitään muitakaan mekaanisia laitteita veroteta erikseen.

 

14. Uskon, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä Suomessa. - Osittain samaa mieltä

Jos koulutukseen ja innovaatioon panostetaan.

 

15. Osaamisen ylläpitäminen on ensisijaisesti työntekijän itsensä vastuulla. Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa. - Osittain samaa mieltä

Työntekijä on ensisijaisesti vastuussa osaamisensa, mutta työnantajat voisivat ottaa lisää vastuuta osaamisen päivittämisestä ja ylläpitämisestä. Luulisi hyödyttävän työnantajaakin.

 

16. Suomessa tulisi ottaa kaikille käyttöön perustulo. Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten. - Osittain eri mieltä

Ei perustuloa.

Suurempi perusturva heille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden taimuun syyn vuoksi.

Sipilän hallitus on leikannut esimerkiksi työttömyysturvaa tarpeeksi.

 

17. Suomessa yrittäjän on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä. - Osittain samaa mieltä

Uutisointien mukaan Suomessa on helppoa irtisanoa työntekijöitä taloudellisista syistä verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, joissa maksetaan erorahoja. Tämä johtaa usein irtisanomisiin Suomessa ennemmin kuin erorahaa käyttävissä maissa.

 

18. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa. - Osittain samaa mieltä

Yrittäjien asemaa tulee parantaa vahvistamalla yrittäjien eläke- ja työttömyysturvaa.

 

19. Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntynyt kevytyrittäjyys tulisi tunnistaa selkeämmin omaksi työnteon muodokseen. Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta. - Osittain samaa mieltä

Kyllä, ehdottomasti. Työ on työtä toimi laskuttajana itse tai muut.

 

Samat vastaukset Duunitorissa

 

Tee vaalikone Duunitorissa

 

#Duunivaalit

 

Oliko sitä palautetta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Voitte myös kertoa kenet tai minkä puolueen saitte vaalikoneesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset